NBA-draft on tapahtuma, jossa Pohjois-Amerikan huippuliiga NBA jakaa uudet pelaajalupaukset joukkueidensa kesken kerran vuodessa. Se on yksi koko koripallomaailman seuratuimmista hetkistä: yhden illan aikana nuoret pelaajat saavat tietää, missä ammattilaisura alkaa, ja joukkueet rakentavat tulevaisuuttaan. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi, mitä draft tarkoittaa, miten lahjakkuudet valitaan, ketkä ovat kelpoisia ja mitä valinnan jälkeen tapahtuu.
Pikafaktat
- Mikä: NBA:n vuosittainen tilaisuus, jossa joukkueet varaavat uusia pelaajia
- Milloin: kauden jälkeen, yleensä kesäkuun lopussa
- Rakenne: 2 kierrosta, enintään 60 varausta (30 joukkuetta)
- Arvonta: 14 pudotuspeleistä jäänyttä joukkuetta; kolmella heikoimmalla kullakin noin 14 % mahdollisuus ykkösvaraukseen
- Ikäraja: vähintään 19 v. draft-vuonna ja vuosi lukion jälkeen; kansainväliset automaattisesti 22-vuotiaana
- Ensimmäinen draft: 1947 | arvonta käyttöön: 1985
- Ykkösvaraus 2026: AJ Dybantsa (Washington Wizards)
Mikä NBA-draft on?
Sana draft tarkoittaa varausta. Käytännössä NBA-draft on vuosittainen tilaisuus, jossa liigan 30 joukkuetta valitsevat vuorotellen uusia pelaajia riveihinsä. Suurin osa varatuista pelaajista tulee yhdysvaltalaisista yliopistoista (college), mutta mukana on yhä enemmän myös eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä lupauksia.
Draftin perusajatus on tasata voimasuhteita. Huonoiten menestyneet joukkueet saavat valita ensimmäisinä, jotta heikot seurat pääsevät vahvistumaan parhailla nuorilla pelaajilla. Näin estetään tilanne, jossa menestyvät joukkueet keräisivät kaikki parhaat kyvyt itselleen. Draft järjestetään aina kauden ja pudotuspelien jälkeen, yleensä kesäkuun lopussa.
Varausjärjestys ei kuitenkaan ole pelkästään käänteinen sarjataulukko. Pudotuspeleistä ulkona jääneiden joukkueiden välistä kärkijärjestystä sekoitetaan arvonnalla, josta kerrotaan seuraavaksi tarkemmin. Joukkueet voivat myös vaihtaa varausvuorojaan keskenään, joten varausoikeudet liikkuvat pelaajakaupoissa siinä missä pelaajatkin.
Näin draft etenee vaihe vaiheelta
Draft-ilta rakentuu kahden peruspalikan varaan: arvonnasta, joka määrää kärkisijat, sekä kahdesta varauskierroksesta, joiden aikana jokainen joukkue tekee valintansa.
Draft-arvonta eli lottery
Arvonta (engl. draft lottery) otettiin käyttöön vuonna 1985. Siihen osallistuvat ne 14 joukkuetta, jotka eivät päässeet pudotuspeleihin. Arvonnassa ratkaistaan, missä järjestyksessä nämä joukkueet valitsevat — tarkoituksena on poistaa houkutus hävitä otteluita tahallaan parhaan varausvuoron toivossa.
Arvonta tehdään numeroiduilla pingispalloilla. Koneessa on 14 palloa, joista nostetaan neljä. Erilaisia neljän pallon yhdistelmiä on 1 001, joista 1 000 on jaettu joukkueille. Mitä heikommin joukkue menestyi, sitä useampi yhdistelmä sille kuuluu ja sitä suurempi on mahdollisuus voittaa ykkösvaraus.
Vuonna 2019 käyttöön otetussa mallissa odds on tasoitettu: kolmella kaikkein heikoimmalla joukkueella on kullakin yhtä suuri, noin 14 prosentin mahdollisuus saada ensimmäinen varausvuoro. Arvonta ratkaisee neljä kärkivarausta, ja sijat 5.–14. jaetaan käänteisessä menestysjärjestyksessä. Juuri tämä satunnaisuus tekee lottery-illasta jännittävän: vaikka joukkueella olisi kauden heikoin tase, ykkösvaraus ei ole koskaan taattu.
Kaksi kierrosta ja enintään 60 varausta
Varsinainen draft etenee kahdella kierroksella. Kummallakin kierroksella tehdään lähtökohtaisesti 30 varausta eli yksi jokaista joukkuetta kohden, joten varauksia on yhteensä enintään 60. Luku voi jäädä pienemmäksi, jos joukkue on menettänyt varausvuoronsa rangaistuksena: esimerkiksi vuoden 2025 draftissa tehtiin 59 varausta, koska yksi seura oli aiemmin menettänyt toisen kierroksen vuoronsa.
Ensimmäisen kierroksen varaukset ovat arvokkaimpia. Niihin liittyy valmiiksi määritelty, taattu rookie-palkkataulukko, kun taas toisen kierroksen varausten sopimukset eivät ole samalla tavalla turvattuja. Käytännössä ensimmäisellä kierroksella valitulla pelaajalla on huomattavasti parempi asema kuin myöhemmin varatulla.
Vuodesta 2024 lähtien draft on jaettu kahdelle illalle: ensimmäinen kierros pidetään yhtenä päivänä ja toinen kierros seuraavana. Muutoksen tarkoituksena oli antaa joukkueille enemmän aikaa suunnitella valintojaan ja pelaajakauppojaan kierrosten välissä.
Kuka on kelpoinen NBA-draftiin?
Kaikki eivät voi ilmoittautua draftiin milloin tahansa. NBA:lla on selkeät ikä- ja kelpoisuussäännöt, jotka ratkaisevat, kuka pääsee varattavaksi.
- Ikäraja: pelaajan on täytettävä vähintään 19 vuotta sinä kalenterivuonna, jona draft järjestetään.
- Vuosi lukion jälkeen: yhdysvaltalaisen pelaajan on oltava vähintään yhden vuoden päässä lukion päättymisestä. Tämä vuodesta 2006 voimassa ollut sääntö tunnetaan nimellä one-and-done, koska moni lupaus pelaa yhden kauden collegessa ja siirtyy sitten draftiin.
- College-pelaajat: pelaaja, joka on käyttänyt koko yliopistokelpoisuutensa, on automaattisesti kelpoinen. Nuoremmat pelaajat voivat ilmoittautua draftiin erikseen ja luopua jäljellä olevasta college-pelioikeudestaan.
- Kansainväliset pelaajat: NBA:n ulkopuolella pelaava kansainvälinen pelaaja on automaattisesti kelpoinen täyttäessään 22 vuotta. Tätä nuoremmat voivat ilmoittautua draftiin halutessaan.
Kaikkien ei ole pakko tulla collegen kautta. Lupaukset voivat valmistautua draftiin myös pelaamalla ammattilaisena Euroopassa tai muissa kansainvälisissä sarjoissa. Yhä useampi nuori eurooppalainen rakentaa polkuaan huipulle esimerkiksi Euroliigan seuroissa ennen siirtymistä NBA:han.
Draftin historia lyhyesti
Ensimmäinen draft järjestettiin jo vuonna 1947, kun liiga tunnettiin vielä nimellä BAA (Basketball Association of America). Alkuvuosina kierroksia saattoi olla useita, mutta vuodesta 1989 lähtien draft on vakiintunut kahteen kierrokseen. Arvonta lisättiin vuonna 1985 korvaamaan aiempi kolikonheitto, jolla ratkottiin kahden heikoimman joukkueen ykkösvaraus.
Vuosien varrella draftista on tullut yhä kansainvälisempi. Siinä missä aiemmin lähes kaikki varatut pelaajat tulivat yhdysvaltalaisista yliopistoista, nykyään draftin kärjessä nähdään säännöllisesti eurooppalaisia ja muita ulkomaisia tähtiä. Ilmiön symboleja ovat ranskalainen Victor Wembanyama, joka valittiin ykkösenä vuonna 2023, sekä hänen jälkeensä samaan kärkipaikkaan noussut maanmiehensä Zaccharie Risacher vuonna 2024.
Suomalaiset NBA-draftissa
Suomalaisten koripalloilijoiden tie NBA:han on kulkenut draftin kautta. Ensimmäinen suomalainen, joka sekä varattiin että pelasi NBA:ssa, on Hanno Möttölä. Atlanta Hawks valitsi hänet vuoden 2000 draftissa toisella kierroksella, varausnumerolla 40, ja hän pelasi liigassa kaksi kautta.
Suomalaisen koripallon draft-historian merkittävin hetki koettiin vuonna 2017, kun Lauri Markkanen valittiin ensimmäisellä kierroksella sijalla seitsemän. Minnesota Timberwolves varasi hänet, mutta siirsi oikeudet välittömästi draft-illan pelaajakaupassa Chicago Bullsiin — hyvä esimerkki siitä, miten varausoikeudet liikkuvat heti valinnan jälkeen. Markkanen on toistaiseksi korkeimmalle varattu suomalaispelaaja. Lisää maanmiehistämme liigan parissa löydät artikkelistamme suomalaiset NBA-pelaajat.
Draftin yllätykset ja ”draft steals”
Varausjärjestys ei kerro koko totuutta pelaajan tulevasta tasosta. Korkealle varattu pelaaja ei aina yllä odotuksiin, kun taas myöhäinen varaus voi kehittyä supertähdeksi. Tällaisia löytöjä kutsutaan englanniksi nimellä draft steal.
- Nikola Jokić valittiin vasta sijalla 41 vuonna 2014. Hänestä kehittyi moninkertainen MVP ja mestari — ja varaus tehtiin tunnetusti kesken tv-mainoskatkon.
- Giannis Antetokounmpo varattiin sijalla 15 vuonna 2013, kun hän oli vielä lähes tuntematon lupaus. Myöhemmin hänestä tuli liigan hallitsevimpia pelaajia.
- Toisella kierroksella valittujen joukossa on useita tähtiä, mikä osoittaa, että skautit ja joukkueet voivat arvioida nuoret pelaajat myös väärin.
Yllätykset kulkevat molempiin suuntiin: ykkösvaraus takaa huomion ja luottamuksen, mutta ei automaattisesti menestystä. Siksi draft-ilta on aina myös arvausten ja riskien tapahtuma.
Viime vuosien ykkösvaraukset
| Vuosi | Pelaaja | Joukkue | Tausta |
|---|---|---|---|
| 2021 | Cade Cunningham | Detroit Pistons | Oklahoma State (college) |
| 2022 | Paolo Banchero | Orlando Magic | Duke (college) |
| 2023 | Victor Wembanyama | San Antonio Spurs | Ranska |
| 2024 | Zaccharie Risacher | Atlanta Hawks | Ranska |
| 2025 | Cooper Flagg | Dallas Mavericks | Duke (college) |
| 2026 | AJ Dybantsa | Washington Wizards | BYU (college) |
Mitä draftin jälkeen tapahtuu?
Varaus ei vielä tarkoita valmista NBA-pelaajaa. Valinnan jälkeen pelaajalla on edessään useita vaiheita ennen kuin hän vakiinnuttaa paikkansa.
- Rookie-sopimus: ensimmäisen kierroksen varaukset allekirjoittavat palkkataulukon mukaisen aloittelijasopimuksen, joka sitoo pelaajan joukkueeseen useaksi vuodeksi.
- Draft-illan pelaajakaupat: joukkueet vaihtavat varausoikeuksia ja juuri varattuja pelaajia keskenään, kuten Markkasen tapauksessa kävi.
- Kesäliiga ja harjoitukset: useimmat tulokkaat esittäytyvät kesäliigassa (Summer League) ja taistelevat paikastaan joukkueen rotaatiossa.
- Kehityspolku: osa pelaajista aloittaa kehityssarjassa (G League) ja nousee sieltä vähitellen pääjoukkueeseen.
Tulokkaan sijoittuminen joukkueen rooleihin riippuu paljon seuran tilanteesta. Kannattaa tutustua myös siihen, miten NBA:n 30 joukkuetta jakautuvat konferensseihin ja divisiooniin, sillä se vaikuttaa siihen, millaiseen ympäristöön tuore varaus päätyy.
Yleisiä väärinkäsityksiä draftista
Draftiin liittyy paljon oletuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Tässä yleisimmät:
- ”Huonoin joukkue saa aina ykkösvarauksen.” Ei pidä paikkaansa — arvonta sekoittaa kärkijärjestyksen, ja heikoimmallakin joukkueella on vain noin 14 prosentin mahdollisuus.
- ”Ykkösvaraus on varma tähti.” Korkea varaus kertoo potentiaalista, mutta kehitys ja menestys ratkeavat vasta kentällä.
- ”Vain yhdysvaltalaiset collegepelaajat varataan.” Draft on kansainvälinen, ja kärkivaraukset tulevat yhä useammin Euroopasta tai muualta maailmasta.
- ”Collegeen on pakko mennä.” Collegen lisäksi lupaus voi valmistautua draftiin pelaamalla ammattilaisena esimerkiksi Euroopassa.
Jos haluat seurata, miten varaukset lopulta heijastuvat kentällä, kauden kehitystä voi tarkastella NBA:n sarjataulukosta, josta näkee joukkueiden sijoitukset ja sitä kautta myös tulevan draftin lähtökohtia.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Milloin NBA-draft järjestetään?
Draft pidetään NBA-kauden ja pudotuspelien jälkeen, tavallisesti kesäkuun lopussa. Sitä edeltää toukokuussa järjestettävä arvonta, joka ratkaisee kärkivarausten järjestyksen.
Kuinka monta pelaajaa draftissa varataan?
Draftissa on kaksi kierrosta ja enintään 60 varausta eli lähtökohtaisesti yksi valinta per joukkue kummallakin kierroksella. Määrä voi jäädä pienemmäksi, jos joukkue on menettänyt varausvuoronsa.
Mikä on draft-arvonta?
Arvonta eli lottery on tapahtuma, jossa pudotuspeleistä ulkona jääneiden 14 joukkueen kärkivarausten järjestys ratkaistaan sattumanvaraisesti pingispalloilla. Se estää joukkueita häviämästä otteluita tahallaan parhaan varausvuoron toivossa.
Minkä ikäisenä NBA-draftiin voi osallistua?
Pelaajan on täytettävä vähintään 19 vuotta draftin kalenterivuonna, ja yhdysvaltalaisen pelaajan on oltava vähintään vuoden päässä lukion päättymisestä. Kansainvälinen pelaaja on automaattisesti kelpoinen täytettyään 22 vuotta.
Ketkä suomalaiset on varattu NBA-draftissa?
Tunnetuimmat suomalaiset draft-valinnat ovat Hanno Möttölä (sija 40, vuonna 2000) ja Lauri Markkanen (sija 7, vuonna 2017). Markkanen on korkeimmalle varattu suomalaispelaaja.
