Koripallon säännöt

Koripallon säännöt ovat monelle tuttuja jo koulun liikuntatunneilta, mutta koulupeleissä niitä sovelletaan harvoin täysin virallisesti. Sääntöjen tunteminen auttaa sekä pelaajaa että katsojaa ymmärtämään, mitä kentällä todella tapahtuu ja miksi tuomari viheltää. Tähän oppaaseen on koottu koripallon keskeiset säännöt selkokielellä: pelin tavoite, pistelasku, peliaika, aikarajat, rikkeet ja virheet sekä kentän ja välineiden mitat. Pääpaino on kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n säännöissä, joita Suomessa ja suurimmassa osaa maailmaa noudatetaan, ja mukana ovat myös tärkeimmät erot Pohjois-Amerikan NBA-liigaan.

Koripallon perusidea ja tavoite

Koripallossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan ja yrittää kerätä pisteitä heittämällä pallon vastustajan koriin. Ottelun voittaa joukkue, joka on kerännyt peliajan päättyessä enemmän pisteitä. Kummallakin joukkueella on kentällä samanaikaisesti viisi pelaajaa, ja koko ottelukokoonpanoon kuuluu yleensä enintään 12 pelaajaa, joita voidaan vaihtaa pelin aikana.

Koripallo on kontaktilaji, mutta rajua kontaktia säädellään tarkasti: taklaukset ja vastustajan tahallinen töniminen tai estäminen on kielletty. Tämän vuoksi koripalloa pidetään usein fyysisesti lempeämpänä lajina kuin esimerkiksi jääkiekkoa. Tuomarit valvovat sekä pallon käsittelyä että pelaajien välisiä kontakteja.

Pistelasku: miten koreista saa pisteitä

Yksittäisestä korista voi saada yhdestä kolmeen pistettä sen mukaan, mistä heitto tehdään:

• 1 piste – onnistunut vapaaheitto.
• 2 pistettä – kori, joka heitetään kolmen pisteen viivan sisäpuolelta.
• 3 pistettä – kori, joka heitetään kolmen pisteen viivan takaa.

Kolmen pisteen viiva on FIBA:n säännöissä 6,75 metrin etäisyydellä korista (kentän kulmissa 6,60 metriä). NBA:ssa viiva on kauempana, 7,24 metrissä (kulmissa 6,70 metriä), mikä on yksi näkyvimmistä eroista sarjojen välillä. Tarkempi kuvaus korista ja sen mitoista löytyy koripallokorin oppaasta.

Peliaika ja erät

FIBA:n säännöissä ottelu jaetaan neljään kymmenen minuutin erään, eli varsinaista peliaikaa on yhteensä 40 minuuttia. NBA:ssa erät ovat 12 minuutin mittaisia, jolloin peliaikaa kertyy 48 minuuttia. Erien väliset tauot ovat FIBA:ssa kaksi minuuttia, ja puoliaikatauko toisen ja kolmannen erän välissä on 15 minuuttia.

Jos tilanne on tasan neljän erän jälkeen, peliä jatketaan viiden minuutin jatkoerillä, kunnes voittaja selviää. Kello pysäytetään useissa tilanteissa, kuten tuomarin vihellyksistä ja ajanotoista, joten ottelun kokonaiskesto on todellisuudessa selvästi peliaikaa pidempi. Pelin kokonaiskestoa käsitellään tarkemmin artikkelissa koripallo-ottelun kesto.

Aikarajat pitävät pelin liikkeessä

Jotta peli pysyisi vauhdikkaana, koripallossa on useita sekuntirajoja. Niiden rikkominen johtaa yleensä siihen, että pallo annetaan vastustajalle sisäänheitosta:

• 24 sekuntia – hyökkäysaika eli niin kutsuttu pelikello. Pallon haltuunsa saaneella joukkueella on 24 sekuntia aikaa saada heitto kohti koria. Jos pallo osuu renkaaseen ja hyökkäävä joukkue saa sen takaisin, kello nollataan 14 sekuntiin.
• 8 sekuntia – joukkueen on tuotava pallo omalta puoliskolta vastustajan puolelle kahdeksassa sekunnissa.
• 5 sekuntia – tarkasti vartioituna pelaaja ei saa pitää palloa paikallaan yli viittä sekuntia, ja sisäänheitto on tehtävä saman ajan kuluessa.
• 3 sekuntia – hyökkääjä ei saa oleskella vastustajan maalialueella (kolmen sekunnin alue korin edessä) yhtäjaksoisesti yli kolmea sekuntia.

Rikkeet ja virheet

Säännöissä erotetaan toisistaan sääntörikkeet, jotka liittyvät pallon käsittelyyn ja aikarajoihin, sekä virheet, jotka liittyvät luvattomaan kontaktiin tai epäurheilijamaiseen käytökseen.

Sääntörikkeet

Yleisimpiä sääntörikkeitä ovat:

• Askeleet – pallon kanssa ei saa kävellä tai juosta ilman kuljetusta.
• Kaksoiskuljetus – palloa ei saa aloittaa kuljettamaan uudelleen sen jälkeen, kun kuljetus on jo lopetettu, eikä palloa saa pompottaa kahdella kädellä yhtä aikaa.
• Pallo ulkona – pallo tai sitä hallitseva pelaaja koskettaa rajaviivaa tai sen ulkopuolista aluetta.
• Paluurike – etukentälle viety pallo palautetaan omalle puoliskolle.
• Aikarajojen rikkominen – 3, 5, 8 tai 24 sekunnin sääntöjen rikkominen.

Sääntörikkeestä pallo annetaan vastustajalle sisäänheitosta. Koripallon keskeisiä termejä, kuten rajojen ylityksiä, avataan tarkemmin artikkelissa out of bounds ja muut koripallon termit.

Henkilökohtaiset ja tekniset virheet

Virhe (foul) tuomitaan luvattomasta kontaktista tai epäurheilijamaisesta käytöksestä. Tärkeimmät periaatteet:

• Henkilökohtainen virhe – luvaton kontakti vastustajaan. FIBA:n säännöissä pelaaja joutuu poistumaan ottelusta viiden henkilökohtaisen virheen jälkeen; NBA:ssa raja on kuusi virhettä.
• Joukkuevirheet ja bonus – kun joukkue tekee saman erän aikana neljä virhettä, vastustaja saa jokaisesta seuraavasta virheestä vapaaheitot, vaikka kyseessä ei olisi heittotilanne.
• Virhe heittotilanteessa – heittävään pelaajaan kohdistuvasta virheestä annetaan kaksi vapaaheittoa kahden pisteen alueelta tai kolme vapaaheittoa kolmen pisteen alueelta. Jos kori menee virheestä huolimatta sisään, se hyväksytään ja lisäksi annetaan yksi vapaaheitto.
• Tekninen virhe – epäurheilijamaisesta käytöksestä, kuten tuomarin arvostelusta, tuomitaan tekninen virhe, josta vastustaja saa vapaaheiton ja usein pallonhallinnan.

Kenttä, korit ja välineet

Koripalloa pelataan sisähalleissa, ja lattia on yleensä parkettia. FIBA:n säännöissä kentän mitat ovat 28 x 15 metriä, kun taas NBA käyttää hieman suurempaa, 28,65 x 15,24 metrin (94 x 50 jalan) kenttää. Kenttään on merkittävä selkeästi sivu- ja päätyrajat, keskiympyrä, vapaaheittoviivat ja kolmen pisteen viivat.

Korin keskeiset mitat ovat tarkasti määritelty: renkaan yläreuna on 3,05 metrin korkeudella lattiasta ja renkaan sisähalkaisija on 45 senttimetriä. Renkaan keskipiste sijaitsee 1,575 metrin etäisyydellä päätyrajasta. Mittojen on oltava tarkat, jotta kenttä hyväksytään viralliseen peliin. Donkkauksessa pelaajan on ylletävä korin tasolle eli yli kolmen metrin korkeuteen, mikä onnistuu käytännössä vain hyppäämällä.

Pakolliset välineet ovat yksinkertaiset: oikean kokoinen pallo, pelipaidat ja sisäpelikengät. Miesten peleissä käytetään kokoa 7 (ympärysmitta noin 749–780 mm) ja naisten peleissä kokoa 6. Virallisessa ottelussa tarvitaan lisäksi peliaikaa ja hyökkäysaikaa näyttävät kellot sekä tulostaulu.

FIBA- ja NBA-sääntöjen erot

Vaikka laji on sama, FIBA:n ja NBA:n säännöissä on useita eroja, jotka vaikuttavat pelin rytmiin ja taktiikkaan. Alla olevaan taulukkoon on koottu näkyvimmät erot.

Pelipaikat kentällä

Koripallossa pelaajilla on perinteisesti viisi roolia, jotka numeroidaan yhdestä viiteen. Jako ei ole ehdoton, sillä nykykoripallossa roolit ovat monipuolistuneet, mutta se auttaa hahmottamaan tehtäviä kentällä:

• Pelinrakentaja (1) – johtaa hyökkäystä ja rytmittää peliä sekä jakaa pallon muille.
• Heittävä takamies (2) – tunnetaan erityisesti pistesaaliistaan ja kaukoheitoistaan.
• Pieni laitahyökkääjä (3) – monipuolinen pelaaja, joka pelaa sekä korin lähellä että kauempaa.
• Iso laitahyökkääjä (4) – pelaa lähempänä koria ja taistelee levypalloista.
• Sentteri (5) – joukkueen yleensä pisin pelaaja, joka puolustaa omaa koria ja noukkii levypallot.

Koripallon muunnelmat

Suosionsa ansiosta koripallosta on kehittynyt useita muunnelmia, joilla on omat sääntönsä. Tunnetuimpia ovat:

• 3×3-koripallo – kolmen pelaajan joukkueilla yhdellä korilla pelattava, nopeatempoinen olympialaji. Sen omat säännöt on koottu oppaaseen 3×3-koripallon säännöt.
• Pyörätuolikoripallo – suosittu vammaisurheilulaji, jonka säännöt noudattavat pitkälti tavallista koripalloa. Myös siinä kentällä on viisi pelaajaa joukkuetta kohden.
• Katukoripallo – vapaamuotoisempi ja usein fyysisempi peli, jossa sääntöjä tulkitaan väljemmin kuin tuomaroidussa ottelussa.

Säännöistä vastaavat järjestöt

Jotta koripalloa voidaan pelata yhtenäisillä säännöillä ympäri maailman, tarvitaan kattojärjestöjä. Kansainvälinen koripalloliitto FIBA perustettiin 18. kesäkuuta 1932 Genevessä kahdeksan kansallisen liiton voimin, ja nykyään siihen kuuluu 212 jäsenliittoa. FIBA laatii ja päivittää viralliset säännöt, joita noudatetaan kansallisissa sarjoissa ja arvokisoissa.

Suomessa lajista vastaa vuonna 1939 perustettu Suomen Koripalloliitto, joka toimii FIBA:n alaisuudessa. Liiton tehtäviin ja toimintaan voi tutustua artikkelissa Suomen Koripalloliitto.

Koripallon sääntöjen historia

Koripallon keksi kanadalaissyntyinen opettaja James Naismith joulukuussa 1891 Springfieldissä, Yhdysvalloissa. Hän halusi kehittää sisätiloihin soveltuvan talvilajin ja laati sille 13 alkuperäistä sääntöä. Ensimmäisissä peleissä maalina toimivat seinälle kiinnitetyt persikkakorit, ja pallona käytettiin jalkapalloa, kunnes lajille kehitettiin oma pallo. Ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin vuonna 1892.

Säännöt ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan: pallon pompottaminen eli kuljetus sallittiin, hyökkäysaika otettiin käyttöön pelin nopeuttamiseksi ja kolmen pisteen viiva lisättiin kansainvälisiin sääntöihin 1980-luvulla. Koripallosta tuli olympialaji vuonna 1936. Lajin varhaisvaiheista kerrotaan tarkemmin artikkelissa koripallon historia.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta pelaajaa koripallojoukkueessa on?

Kentällä on samanaikaisesti viisi pelaajaa joukkuetta kohden. Koko ottelukokoonpanoon kuuluu yleensä enintään 12 pelaajaa, joita voidaan vaihtaa pelin aikana vapaasti.

Kuinka kauan koripallo-ottelu kestää?

FIBA:n säännöissä peliaika on neljä kymmenen minuutin erää eli yhteensä 40 minuuttia, NBA:ssa neljä 12 minuutin erää eli 48 minuuttia. Tasatilanteessa pelataan viiden minuutin jatkoeriä. Kellon pysäytysten vuoksi todellinen kesto on selvästi pidempi.

Kuinka korkealla kori on?

Renkaan yläreuna on 3,05 metrin korkeudella lattiasta. Renkaan sisähalkaisija on 45 senttimetriä, ja renkaan keskipiste sijaitsee 1,575 metrin etäisyydellä päätyrajasta.

Mikä on 24 sekunnin sääntö?

Se tarkoittaa hyökkäysaikaa: pallon haltuunsa saaneella joukkueella on 24 sekuntia aikaa yrittää koria. Jos pallo osuu renkaaseen ja hyökkäävä joukkue saa sen takaisin, kello nollataan 14 sekuntiin.

Mitä eroa on FIBA:n ja NBA:n säännöillä?

Suurimmat erot ovat erän pituus (10 vs. 12 minuuttia), kentän koko, kolmen pisteen viivan etäisyys (6,75 m vs. 7,24 m) sekä virheiden määrä ennen pelaajan poistamista (5 vs. 6).